Leppäkoskella on pitkä ja rikas historia, joka huokuu kylän vanhoista rakennuksista, tiilitehtaista ja uljaista maisemista sekä monipuolisesta kulttuuri- ja yhdistystoiminnasta, johon lukeutuu urheiluseuroja, harrastajateatteria ja torvisoittokuntaa – vielä tänäkin päivänä.

Leppäkoski on noin 500 asukkaan maalaiskylä, jossa toimii elinvoimainen koulu keskellä kylää. Leppäkosken koulu ja Haukankallion erityiskoulu tarjoavat lämminhenkistä opetusta n. 100 lapselle ja nuorelle.

Kylän läpi virtaa Puujoki, jota pitkin pääsee Vanajavedelle saakka. Virkistysmahdollisuuksia tarjoavat valaistu pururata, latureitit Kiipulaan, Turenkiin ja Tervakoskelle, Rahitun lampi ja harjuinen maasto sekä kesällä Puujoki, jossa uidaan ja veneillään.

Kylällä toimii kaksi aktiivista yhdistystä: Leppäkosken kyläseura ja Leppäkosken Woima toteuttaen tapahtumia, juhlia ja erilaisia harrasteryhmiä. Kylän kohtaamispaikka on Woiman talo, jossa on järjestetty monet juhlat ja tapahtumat, ja nautittu teatteriesityksistä jo lähes 100 vuotta.

Rakentaisitko Leppäkoskelle?

Vanhojen kauniiden talojen rinnalle on kasvamassa metsäinen Stoltinkorven asuntoalue, jonne on kohonnut uusia omakotitaloja. Alueella on useita tontteja myynnissä. Tontit ovat isoja, mutta jos haluaa asua vieläkin väljemmin, voi ostaa kaksi ja rakentaa silti vain yhden talon. Tontteja voi myös rajata tarpeiden mukaisesti uudelleen.

Historia

Leppäkoskelta ovat kotoisin Suomen historian tunnetuimpia janakkalalaisia. Uno Cygnaeus asui lapsuutensa Leppäkosken kartanossa, jonka hänen isänsä omisti. 47 vuotta myöhemmin samaisen kartanon sivurakennuksessa näki päivänvalon näyttelijälegenda Ida Aalberg. Ratamestarin talo, johon Ahlbergin perhe myöhemmin muutti, toimii nykyisin Ida Aalberg -museona.

Muun Janakkalan tapaan myös Leppäkosken historiaan liittyvät kartanot, Leppäkosken kartanon lisäksi barokkityylinen Vanantaan kartano sekä Sipilän maatila, jonka persoonalliset ja komeat rakennukset muurattiin oman tehtaan tiilistä.

Tiilistä rakentuikin Leppäkosken persoonallisin ajanjakso. Paikkakunnan savipitoinen maa ja 1862 valmistunut Leppäkosken kautta Helsingistä Hämeenlinnaan kulkeva rautatie synnyttivät alueelle kukoistavan tiiliteollisuuden, josta on edelleen kylällä muistona mm. tiilinen tehtaanpiippu.

Leppäkosken kyläseura ry.
FB:@Leppakoskenkylaseura

Vuokrattavat tilat

Voiman talo
Leppäkoskentie 368
Heli Kortelainen puh. 050-5363305,  kortelainenheli@gmail.com

Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin, saliin mahtuu noin 100 henkilöä, lisäksi kahvio noin 20 henkilöä, jota voi vuokrata erikseen. Keittiö, jossa iso kylmiö, astianpesukone, astiat noin 100 hengelle, saunatilat jota voi myös vuokrata erikseen.

Lähdekallion huvila
Evon luonnon uniikki monitoimihuvila.

Harrastusmahdollisuudet

Venepaikkojen vuokraus: Leppäkosken kyläseura
Anne Watt p. 040 740 6572

Muuta mielenkiintoista

Ida Aalberg-museo
Leppäkosken ratamestarin talo on täydellinen harvinaisuus rautatierakennusten joukossa. Se on vanhimman radan ensimmäisen vaiheen aikana rakennettu ja siellä asui jo v. 1862 silloinen ratamestari Antti Ahlberg. Hän oli tulevan suuren diivan, näyttelijä Ida Aalbergin isä. Rakennuksessa on ollut Ida Aalberg-museo vuodesta 1976 alkaen.
Museo on avoinna kesäisin sekä tilauksesta.

Rahitunlampi ja Rahitunmäki
Rahitunlampi on syvällä harjujen kainalossa oleva suppalampi, jonka vesi on kiinteästi yhteydessä harjun pohjaveteen. Lammella on kunnan ylläpitämä uimaranta. Rahitunlampea ympäröi hieno harjumaasto, jossa kulkee kauniita polkuja vaikkapa Linnamäen kylmänkukille tai Kukonnokan hyppyrimäelle, mistä avautuu komeat maisemat.

Haukankallio
Kalliolta aukeaa huikeat näkymät hämäläiseen maisemaan. Kalliolle kapuamiseen on valittavissa useampiakin eri reittejä, jyrkähkö rinnepolku tai loivempi lähestyminen ”takakautta”.

Kokkojuhla Puujoen rannalla on vuosikymmenien perinne. Leppäkosken kyläseura ja Leppäkosken Voiman naisjaosto vastaavat järjestelyistä vuorovuosin.

Tontteja

Leppäkoskella on rakennuspaikkoja tarjolla. Yksityiset rakennuspaikat ja talot. Kunnan rakennuspaikat.