Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin kuuluu alkukartoitus ennen kehittämiskohteiden valintaa.

Alkukartoituksella arvioidaan kunnan lapsiystävällisyyttä ja lapsen oikeuksien toteutumista. Yksi osa kartoitusta oli sähköiset kyselyt ja haastattelut eri kuntalaisryhmille. Kyselyjen kautta kerättiin tietoa mm.

• miten hyvin aikuiset tuntevat ja toteuttavat lapsen oikeuksia
• miten ne lasten ja nuorten mielestä toteutuvat turvallisuuden ja osallisuuden osalta
• mitkä asiat lasten ja nuorten näkökulmasta Janakkalassa on jo hyvin ja mitä asioista pitää parantaa.

Kyselyihin saatiin n. 1800 vastausta. Sähköisiä kyselyjä oli kuusi eri kohdetyhmille. Lisäksi tehtiin haastatteluja mm. vammaispalvelujen piirissä oleville lapsille ja nuorille, maahanmuuttajille ja nuorisoryhmille.

Kyselyjen tulokset koottuna PowerPoint -esityksiin:
Varhaiskasvatus
Alkuopetus
Lapset ja nuoret
Vammaispalvelut
Nuorten palvelut
Kotouttamispalvelut
Vanhemmat (perhekeskus)
Kuntalaiset
Luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät
Tekninen toimi
Järjestöt

Yhteenveto alkukartoituksesta ja vastauksista

Taustaa

Janakkala on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta –mallissa ja tavoittelee lapsiystävällinen kunta statusta.

Nykytilan kartoitukseen liittyviin kyselyihin saatiin n. 1800 vastausta. Sähköisiä kyselyjä oli kuusi eri kohdetyhmille: lapset ja nuoret; järjestöjen edustajat; vanhemmat; kuntalaiset; teknisen toimen viranhaltijat ja päättäjät; kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt. Lisäksi tehtiin haastatteluja mm. varhaiskasvatuksen ja vammaispalvelujen piirissä oleville lapsille ja nuorille, maahanmuuttajille ja nuorisoryhmille. ’

Nykytilan kartoituksella arvioidaan kunnan lapsiystävällisyyttä ja lapsen oikeuksien toteutumista. Kyselyjen kautta kerättiin tietoa mm.
– miten hyvin aikuiset tuntevat ja toteuttavat lapsen oikeuksia
– miten ne lasten ja nuorten mielestä toteutuu turvallisuuden ja osallisuuden osalta
– mitkä asiat lasten ja nuorten näkökulmasta Janakkalassa on jo hyvin ja mitä asioista pitää parantaa.

Nykytilan kartoituksen tehtävä oli paljastaa kehittämiskohteita. Tavoitteena on tehdä Janakkalasta entistä parempi paikka lapsille ja nuorille.

Tutut vahvuudet nousivat esille

Niin lasten, nuorten kuin eri rooleissa olevien aikuistenkin vastauksista voi helposti poimia Janakkalalle tutut vahvuudet. Ne ovat varhaiskasvatus, useat koulut, nuorisopalvelut, kirjastot, ulkoilumaastot, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet ja hyvät palvelut. Peruspuitteet ovat mainiot.

Kehittämiskohteita

Kehittämiskohteina kuitenkin toivotaan edelleenkin kouluihin (ryhmäkoot, opiskeluhuolto, tukitoimet, kyläkoulut), harrastusmahdollisuuksiin, turvalliseen liikenteeseen ja nuorisotiloihin panostamista. Lasten ja nuorten vastuksissa esiintyi myös harras toive, että kiusaaminen vihdoinkin lopetettaisiin.

Elävä ja turvallinen ympäristö on tärkeä

Lasten ja nuorten vastauksista nousi esille julkisen ympäristön merkitys. Lapset ja nuoret haluaisivat lisätä ympäristön toiminnallisuutta: viihtyisiä paikkoja missä olla; tekemistä ja harrastuksia; kauppoja ja kouluja sekä hyvän julkisen liikenteen.

Lapset ja nuoret haluaisivat useammin vaikuttaa ympäristöön liittyviin asioihin. Teknisen toimialan viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat puolestaan halukkaita ottamaan lasten ja nuorten mielipiteet huomioon. He nimesivät koulukeskusten suunnittelun, leikkipaikkojen, ulkoliikuntapaikkojen ja ruokapalvelujen suunnittelun tärkeimmiksi kohteiksi missä lapsia ja nuoria pitäisi kuulla lähivuosina.  Mielekkäiksi tavoiksi he nimesivät tiiviimmän yhteistyön nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien kanssa sekä nuorisoedustajien aktiivisuuden lisääntymisen toimielimissä.

Vastauksissa tuli esille pienen paikkakunnan turvallisuus. Alakoulun ja yläkoulun lapset ja nuoret kokevat olonsa Janakkalassa turvallisemmaksi kuin lukiolaiset. Turvallisuuden kokemus näyttää iän myötä vähenevän. Toki myös elinpiiri laajenee ja yksin liikkuminen sekä kontaktit lisääntyvät.

Lähi-ihmiset ovat lasten ja nuorten tärkein turva

Turvallisuutta lisäävät kaikissa ikäryhmissä lähi-ihmiset: perheenjäsenet, kaverit, opettajat, hoitajat jne.. Kuitenkin 34 lasta ja nuorta kertoi, että heidän elämästään puuttuu kokonaan turvallinen aikuinen. Yllättävää oli, että 13% kyselyyn vastanneista lukiolaisista kertoi näin, kun vastaavat prosenttiluvut nuoremmissa ikäryhmissä olivat 0-3 %. Lukiolaisista kyselyyn vastasi vain 15 % opiskelijoista.

Kokemus vaikuttamisen mahdollisuuksista vähäisintä koulussa

Eniten lapset ja nuoret kokivat saavansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin vapaa-ajalla ja kotona. Kyselyssä mukana olleet päiväkodin lapset kokivat, että heitä kuullaan ja heidät nähdään. Vammaispalvelujen piirissä olevien koululaisten kokemus vaikutusmahdollisuuksista koulussa oli huonoin. Kukaan ei kokenut, että voisi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin koulussa määrällisesti paljon. Myös yläkoululaisten kokemus vaikutusmahdollisuuksista itseään koskeviin asioihin oli kaikkein vähäisintä koulussa. 38 % yläkoululaisista kokee, ettei voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin koulussa ollenkaan. 26% yläkoululaista kokee, että voi vaikuttaa paljon. Alkuopetuksessa vastaavat luvut ovat 8% ja 46 %. Alakoulussa 6 % ja 36 %. Lukiossa 10% ja 51%.

Lapset ja nuoret haluaisivat kertoa mielipiteensä useammin mm. opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviin asioihin. Myös ympäristöön liittyvät asiat kiinnostavat. 33 % alakoululaisista, 12 % yläkoululaisista ja 21 % lukiolaisista haluaisi kertoa mielipiteensä useammin mm. ympäristön suojeluun liittyviin asioihin.

Perhekeskus tukee vanhemmuutta

Vastausten perusteella perhekeskuksen kehittämiskohteiksi nousee vertaistuen mahdollistaminen, nettisivujen kehittäminen sekä perhekeskuksen tunnetuksi tekeminen. Luottamus kunnioittavaan kohtaamiseen, ammattitaitoon ja ammattilaisten yhteistyöhön ovat tärkeitä jo ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen.

Lasten oikeuksien tunteminen ja mahdollistaminen

Kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattuun kyselyyn vastanneista suurin osa on sitä mieltä, että mm. YK:n lasten oikeuksien sopimus ohjaa kunnan toimintaa ja lapsia kannustetaan osallistumaan päätöksentekoon ja  heidän yhteisöllisyyttä tuetaan. Kehitettävää löytyy mm. resursseissa, lapsinäkökulmien arvioinnissa, lasten ja aikuisten tasavertaisessa kohtelussa ja lapsen edun huomioimisessa aikuisten palveluissa.  Epätietoisuutta on toimintatavoista ja menetelmistä, joita käytetään tai voitaisiin käyttää lasten osallisuuden toteuttamisessa.

Janakkalassa asuu iso joukko nuoria vaikuttajia

Yksi kunnan työntekijä tai luottamushenkilö kirjoitti, että nuorten ideat voidaan kokea liian raskaina tai yllättävinä, mutta niitä pitäisi silti rohkeasti lähteä tarkastelemaan ja toteuttamaan. Kyselyn vastausten mukaan meillä on yhteensä 101 lasta ja nuorta, jotka ilmoittivat haluavansa kertoa useammin mielipiteensä kunnan yhteisiin asioihin. Kun yhdistämme työntekijöiden ja luottamushenkilöiden halun ja rohkeuden ottaa huomioon lasten ja nuorten näkemykset sekä lasten ja nuorten halun kertoa useammin mielipiteensä, niin Janakkalasta tulee vääjäämättä entistä parempi paikka lapsille ja nuorille.

Kysely keväällä 2023

1.-2.-luokkalaiset (vertailu 2021-2023)
Lapset ja nuoret (vertailu 2021-2023)
Järjestöt (vertailu 2021-2023)
Luottamushenkilöt ja kunnan työntekijät
Varhaiskasvatus 2023