Räikälänjoki

Laurinmäen lähellä kulkeva Räikälänjoki yhdistää Kuotolanjärven ja Kernaalanjärven. Joki mutkittelee hiljakseen vehmaiden viljelymaisemien keskellä. Rehevät rannat ovat lintujen ja monien muiden eläimien suosimia paikkoja.

Kasvillisuutta on paljon. Järviruoko ja isosorsimo ovat tyypillisiä lajeja. Rannoilla ja ojissa viihtyy osmankäämi. Näitä ”Näkin valtikoita” on käytetty ennen soihtuna ja kynttilänä. Sen nuoret versot kelpaavat ruuaksikin. Siemenistä on puristettu öljyä ja juurista on saatu siirappia sekä jauhoja. Osmankäämi käy myös täytteeksi, eristeeksi ja tiivisteeksi moniin eri tarkoituksiin.

Räikälänjokea pitkin voi kulkea veneellä tai rauhallisesti meloen. Kivisen maantiesillan pohjoispuolella on rantautumispaikka, josta on lyhyt matka Laurinlähteelle ja Laurinmäelle. Räikälänjokea pitkin ovat aikoinaan kulkeneet myös esi-isämme matkoillaan. Lähellä oleva Hakoisten linnavuori on ollut paikka, josta vesitietä pitkin kulkijat ovat saaneet turvan. Ei ole sattumaa, että linnavuoret ovat usein vesistöjen varsilla. Niistä on ollut hyvä tarkkailla vesireittiä pitkin kulkijoita, ystäviä tai vihollisia.

Kalastajille Räikälänjoki ja lähi järvet tarjoavat saaliskohteiksi mm. kuhaa ja haukea. Suomen kalaston historiaa tuntevat pyyntimiehet saattavat saada lisäjännitystä siitä, että Suomen viimeinen monni on pyydystetty Kernaalanjärvestä. ”Josko niitä vielä olisi…” saattaa toiveikas kalastaja haaveilla. Tavallisimmin onkeen kuitenkin tärppää ahven, särki tai lahna.

Edessäpäin häämöttää Räikälän 1904 rakennettu kivisilta. Vastikään löydetty Hangastenmäen muinaislinna sijaitsee tämän joen varrella kyltistä katsoen sillan suunnassa. Räikälänjoen jokilaaksossa on ollut rautakautista asutusta. Tutustu myös Räikälän kievarin vaiheisiin ja Janakkalan vanhimpaan mäntyyn!

Räikälänjoen rantaniityllä laiduntavat tänäkin kesänä lampaat ja kyyttölehmät.

Siivekkäitä Räikälän jokivarressa

Lintuja etsivä löytää joen varrelta monenlaisia siivekkäitä. Keväällä vesilinnut kerääntyvät muutolta saavuttuaan joen ja järvien sulapaikkoihin. Kapealla jokiosuudella telkkä on tavanomaisin vesilintu. Järvien ruovikoissa asustaa mm. kaulushaikara, jonka kumea puhallus kuuluu Räikälänjoellekin. Rantojen ruovikoissa tavallisimpia pikkulintuja ovat pajusirkku ja ruokokerttunen.

Rantapensaikoissa asustavat mm. punavarpunen ja pensaskerttu.

Lisäksi alkukesän hämärässä yössä pensaikoissa lurittelee taitavia yölaulajia, kuten satakieli ja viitakerttunen. Satakielen laulu on voimakas ja sen näppäilyt kuuluvat kauas. Viitakerttunen puolestaan toistelee huilumaisia ääniään verkkaisen hienostuneesti.

Kuuntele satakieli:

Kuuntele viitakerttunen:

Yöllä joella voi havaita myös veden pintaa viistäviä lepakoita, todennäköisimmin vesisiippoja. Taukoamatta ne lentävät aivan vedenpinnan yllä ja poimivat saaliikseen hyönteisiä, joita parveilee jokiuomassa tai kuoriutuu juuri vedestä. Valoisassa keskikesän yössä lepakot voi havaita paljain silminkin.

Päivällä samalla paikalla lentelee lukuisia sudenkorentolajeja. Nämä kauniit ja sirot olennot istuvat välillä lepäämään kasvien päälle, mutta pian jatkavat taas pienempien lentävien hyönteisten saalistusta. Aikuiset sudenkorennot elävät vain sen yhden kesän, mutta toukkana ne ovat voineet elää Räikälänjoen pohjalla jo parikin vuotta.