Räikälän kievari
Räikälän kievari, jota usein kutsutaan myös Laurinkievariksi, oli tunnettu kestikievari ja majatalo, joka sijaitsi Räikälän tilalla. Viimeisinä aikoina vuonna 1908 rakennettu kievari oli ravintolakäytössä, kunnes se tuhoutui tulipalossa 29.10.1981. Tarinmaan ohi ajanut rekka-autoilija teki palohälytyksen kello 03.40 aamulla, kun Laurin kievari roihusi ilmiliekeissä. Palokunnan saapuessa paikalle ravintola oli palanut jo korjauskelvottomaksi. Sammutustöissä olivat mukana Turengin, Tervakosken, Koljalan ja Tarinmaan palokunnat. Tulipalo saatiin täysin sammutetuksi vasta samana iltana.
(Tulipalon tiedot ja lehtikuvat alla sekä mediagalleriassa: Kotokulma 3.11.1981)
Räikälän nimen on arveltu johtuvan läheisellä uhrilähteellä pidetystä melusta. Kievarissa vietettiin usein juhlia eikä tappeluiltakaan täten vältytty. 1700-luvulla tapeltiin häissä aateliston ja papiston kesken. Eräs Räikälän isäntä oli tunnettu mies käräjäjuttujensa takia. Hänet tuomittiin raipaniskuihin. Tuomio pantiinkin täytäntöön kirkonmäellä petäjän juurella. Näitä mäntyjä kasvaa vieläkin kirkon kohdalla Turenkiin menevän tien risteyksessä ja ne tunnetaan piiskausmäntyinä. Liekö jalkapuuhun joutuneetkin laitettu näytille tähän risteykseen?
Elias Lönnrotkin poikkesi Laurinkievarilla runonkeruumatkoille lähtiessään, mutta ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa huonon pukeutumisensa vuoksi. Räikälän tilasta on historiallisissa teksteissä mainintoja jo vuodelta 1539, jolloin sen sanotaan olleen perinnöllinen verotalo. Tilalla oli noin kymmenen lehmää, yksi hevonen, vuohia, lampaita ja sikoja. Tila oli kestikievarina 150 vuoden ajan 1750-1900, jolloin se oli Räikälän suvun hallussa. 1800-luvulla tilalla toimivat myös tyttö- ja rippikoulut. Tilan niittyjä oli tässä tien varrella, mutta varsinainen peltoalue sijaitsi mäen päällä.
Nykyään Räikälän kievarin pihan kasvillisuus on villiintynyt. Pihalla kasvaa mm. pelto-ohdaketta, maitohorsmaa, koiran- ja vuohenputkea, mesiangervoa ja korkeita heiniä. Suuret puut tekevät alueesta puistomaisen. Pihassa kasvaa mm. kaksi isoa pihlajaa, orapihlajaa, ryhmä haapoja, kolme suurta vaahteraa ja yksi pieni puistolehmus, joitakin koivuja, kuusi, tuomi sekä kaksi isoa raitaa tien vieressä. Pensaista tavataan vadelmaa, taikinamarjaa ja terttuseljaa.
Muutaman kymmenen metrin päässä kievarilta, ylöspäin viettävän polun varrella on rauhoitettu petäjä. Se on Janakkalan vanhin tiedossa oleva mänty. Vanhan männyn tunnistaa kilpikaarnasta, joka on halkeillut ruuduittain siten, että se näyttää vähän kilpikonnan kilveltä. Käy moikkaamassa myös läheisen Räikälänjoen rantaniityn kesäasukkeja, kyyttöjä ja lampaita!
