Janakkalan ensimmäinen katsomuskasvatuksen käsikirja on julkaistu

Janakkalassa lähdettiin viime vuonna laatimaan katsomuskasvatuksen käsikirjaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön työn tueksi. Käsikirja lähti syntymään varhaiskasvatuksen ammattilaisten tarpeesta ja toiveesta. Toiveeseen vastasi viime keväänä kunnan varhaiskasvatuksen hallinnon harjoittelijana työskennellyt Ester Vuorio sekä kunnan varhaiskasvatusjohtaja Riitta Ranta.

Katsomuskasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen nähtiin kehittämistavoitteena, joten käsikirjan ideana on olla työn tukena, laajempana ohjenuorana työntekijöille, jotta katsomuskasvatus otettaisiin osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Käsikirjan avulla katsomuskasvatusta pyritään saamaan myös yhdenvertaisemmaksi kaikissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipaikoissa.

Käsikirjaa ei tulla julkaisemaan kaikille avoimena, vaan sitä on jaettu kunnan päiväkotiryhmiin ja se tullaan jakamaan myös kunnan alueella toimiviin yksityisiin päiväkoteihin sekä perhepäivähoitajille.

Käsikirja alkaa teoriaosuudella, joka pohjautuu pitkälti Opetushallituksen tarjoamaan tietoon aiheesta. Osuudessa vastataan muun muassa kysymyksiin; mitä on katsomuskasvatus ja miksi sitä toteutetaan osana varhaiskasvatusta ja esiopetusta.

Opetushallituksen sivuilla kerrotaan mm. näin: ”Katsomuskasvatus on osa yleissivistävää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista toimintaa. Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä.” (opetushallitus.fi).

Käsikirja jatkuu toiminnallisella osuudella, jossa annetaan esimerkkejä siitä, miten katsomuskasvatusta voidaan toteuttaa konkreettisesti varhaiskasvatuksessa ja miten katsomus käsitteenä voidaan selittää lapsille ymmärrettävästi.

Käsikirja antaa konkreettisia esimerkkejä toiminnoista, joiden avulla erilaisia katsomuksia voidaan tarkastella, niistä keskustella ja oppia uutta. Kirja tarjoaa esimerkiksi toimintakortit seinille, joiden avulla erilaisia toimintoja voidaan toteuttaa. Lisäksi on esitelty idea eteispöydästä, jolle voidaan kerätä siihen katsomukseen liittyviä esineitä, mitä juuri sillä hetkellä ryhmä käsittelee. Tämä toimii samalla myös viestinä kotiväelle siitä, mitä katsomusta ryhmässä milloinkin käydään läpi.

Kaiken keskiössä on avoin keskustelu niin lasten kanssa heidän tasoisesti kuin huoltajienkin kanssa. Käsikirjan tavoitteena on madaltaa kynnystä ja rohkaista keskustelemaan avoimemmin lasten kanssa erilaisista katsomuksista neutraalisti. Tarkoituksena olisikin, että käsikirja toimisi alkusysäyksenä katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, minkä vuoksi jatkojalostus ja toimintojen soveltaminen on enemmän kuin toivottavaa.