Janakkalasta ensimmäinen Luontoviisaat kunnan -verkoston jäsenhakemus
Suomen kunnista ensimmäisenä Janakkala kunta lähetti 30.5.2023 hakemuksensa Luontoviisaat kunnat -verkoston jäseneksi liittymiseksi. Tavoitteelliseen luontotoimintaan pyrkivään verkostoon liittyminen edellyttää valtuuston tai muun vastaavaa toimivaltaa käyttävän tahon päätöstä. Luontoviisaat kunnat -verkosto pyrkii hillitsemään luontokatoa, edistämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään luontoa heikentävää toimintaa.
Luontokuntatoiminnan tavoitteena on ollut kehittää tavoitteelliseen toimintaan pyrkivä Luontoviisaat kunnat -verkosto, joka perustettiin kuluvan vuoden tammikuussa. Sen toimintatavat ja verkoston kriteerit on kehitetty yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa Suomen ympäristökeskuksen ja Kuntaliiton vetämässä Luontokunnat-verkostossa.
”Luontoviisaat kunnat -verkosto on tervetullut lisä kuntien luontotyön tukemiseen ja luontotoiminnan linjauksien pohjaksi. Kyse ei ole pelkästään kunnan luontotoiminnan edistämisestä vaan monimuotoinen luonto on tutkitusti eräs kunnan elinvoimaisuuden ja kehittymisen perusta. Esimerkiksi Kuntaliito kuntakyselyssä luonnonläheisyys on kolmanneksi tärkein asia hyvässä kotikunnassa”, toteaa ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta Kuntaliitosta.
Janakkala ehti ensimmäiseksi
Luontoviisaat kunnat -verkostoon liittyminen on käynnissä monessa kunnassa. Ainakin Savonlinnassa, Lappeenrannassa, Kirkkonummella ja Lempäälässä on tehty aloite verkostoon liittymisestä. Janakkalan kunnanvaltuusto päätti verkostoon hakeutumisesta sekä ilmastosuunnitelman ja luonnon monimuotoisuusohjelman laatimisen käynnistämisestä 15.5.2023.
”Meillä on neljä vuotta aikaa täyttää verkoston kriteerit jäseneksi hyväksymisen jälkeen. Verkosto tehostaa kuntien luontokadon hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa luontoa heikentäviä vaikutuksia ja edistämään luonnon monimuotoisuutta”, kertoo ympäristösuunnittelija Tuuli Laaksonen Janakkalan kunnasta.
Luontoviisaat kunta sitoutuu oman toimintansa lisäksi vaikuttamaan alueensa toimijoihin kuten asukkaisiin, yrityksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin siten, että alueen toimijoiden tietoisuus luonnon monimuotoisuudesta lisääntyy.
Luontokato pysäytetään kunnissa
Vaikka luontokanto on maailmanlaajuinen haaste, toimet sen pysäyttämiseksi ovat usein paikallisia. Luonnon monimuotoisuuden suurin uhka on maankäytön muutokset, johon kunnilla on kaavoituksen osalta merkittävä vaikutus. Kunnat vastaavat yhdessä maakuntien kanssa kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta.
”Luontokadon pysäyttäminen edellyttää tavoitteellista ja uskottavaa kunnan luontotoimintaa. Mikäli kunta ja kuntalaiset eivät tunnista toimintansa luonto- ja ilmastovaikutuksia, ei luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä pystytä pysäyttämään. Kyse on yhteisistä luontotalkoista maanpuolustuksen tavoin, jotka mahdollistavat Suomen luontoarvojen säilymisen ja luontopalveluiden turvaamisen. Olemme täysin riippuvaisia luonnon tuottamista palveluista, kuten puhtaasta vedestä ja ravinnosta, joiden saatavuus tulee heikkenemään lämpenevässä ilmastossa”, tiivistää erityisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.
Kunnat tarvitsevat tukea luontotoiminnan kehittämiseen
Luontokuntatoiminnan kehittäminen käynnistettiin vuonna 2019 ympäristöministeriön aloitteesta. Luontoviisaat kunnat -esiselvityksessä tunnistettiin tarve kahdelle toisiaan tukevalle verkostolle. Luontokuntatoimintaa rahoittavat ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.
Luontokunnat-verkostoon liitytään henkilöjäsenenä eikä se velvoita kuntaa ja liittyvää henkilöä mitenkään. Se tehostaa kuntien lumo-työtä ja edistää hyvien käytäntöjen omaksumista esimerkiksi luontopolkujen rakentamisessa ja luontoarvojen huomioimista kaavoituksessa. Luontokunnat-verkostoon on liittynyt noin 250 henkilöä reilusta 100 kunnasta. Se yksi päätavoitteista on ollut kehittää tavoitteelliseen luontotoimintaan pyrkivä Luontoviisaat kunnat -verkosto.